HÄKKI - oma pesä (+) vai selli (-)?

© Reija Puolakka

(+) Koira venyttelee ja haukottelee makeasti. Se tassuttelee häkkiinsä ja köllähtää patjalleen. Toimeliaan päivän jälkeen karvakuono kohta tuhisee tyytyväisessä unessa. (-) Koira pakotetaan häkkiin. Ovi loksahtaa kiinni ja ehkä vielä varmistetaan lisäkiinnityksillä. Siellä on ja pysyy. Väliovi kiinni, niin ulina ei pahasti haittaa. Oppiipa olemaan tekemättä pahojaan!

Häkki on koirankasvatuksessa eräs niistä välineistä, joista käydään ikuisuuskiistelyä. Koiran omistajasta ja hänen arvomaailmastaan riippuen häkki on välineenä joko hyvä tai paha.

On ihmisiä, jotka eivät missään vaiheessa kuvittelisikaan sulkevansa omaa kultaansa ”kaltereiden taa”, olipa heillä koiransa kanssa millaisia ongelmia hyvänsä. On – ikävä kyllä – myös heitä, joiden mielestä on ihan asiallista pitää koiriaan valtaosa vuorokaudesta ahtaassa häkissä kuin mitä tahansa tehotuotantoeläintä. On myös valtava määrä koiraperheitä, joiden elämään häkki liittyy yhtenä käytännöllisenä varusteena muiden joukossa.

Koiran kokoinen tila

Häkillä tarkoitan tässä metalliverkosta tai muusta kestävästä materiaalista tehtyä, laatikkomaista, riittävän ilmavaa rakennelmaa, johon koira (tai koirat) mahtuvat seisomaan suorana ja makaamaan pitkin pituuttaan. Häkki voi nykyään myös olla kankainen/verkkoikkunainen, ns. kevythäkki. – erittäin kätevä ja kestävä, ellei koira ole ulos murtautuvaa tyyppiä.

Koiran aikuiskoko on se nyrkkisääntö, jolla määritellään häkin vähin mahdollinen pohjapinta-ala ja tilavuus. Olosuhteet asettavat yleensä rajat häkin enimmäiskoolle – mikä tekee jättirotujen häkeistä monella tavoin ongelmallisia lisävarusteita. Tarha on jo ihan muuta. Sekin on rajattu tila, mutta monta kertaa häkkiä suurempi ja yleensä ulkona. Sen alueella koiralla on oltava suojanaan myös koppi tai se pääsee halutessaan tarhasta esimerkiksi seinäluukun kautta sisälle taloon.

Tarhojenkin mielekkyydestä koiran ”säilytykseen” voitaisiin keskustella paljon nykyistä enemmän. Helposti unohdetaan, että eläinsuojelulaki ilmoittaa niin häkkien kuin tarhojenkin kohdalla hyväksyttävän vähimmäistilan – ei ihanneolosuhteita.

”Häkki heilahtaa”

Koiraharrastaja ei voi olla vuosien mittaan törmäämättä melko räikeääkin häkin väärään käyttöön.

Koiria pidetään hyvin rajoitetussa tilassa, jopa häkissä, vuorokaudet ympäriinsä. Niiden arjen kohokohtia on, että ne pääsevät määräajoin hetkeksi ulos tarpeilleen ja saavat ateriansa.

On paljon koiria, joiden tehtävä ei ole olla omistajansa seuralaisia ja harrastuskumppaneita. Ne ovat harrastusvälineitä. Miksi siis omistaja näkisi vaivaa sen enempää, kuin hänen tarkoitusperänsä edellyttävät. Onhan ruuassa ja puhtaudessakin jo yllin kyllin.

Koiria myös suljetaan häkkiin, koska omistaja ei ymmärrä tai osaa tai viitsi antaa koiralle riittävästi mielekästä tekemistä.

Koira kuitenkin usein itse keksii itselleen puuhaa. Ihminen kutsuu tätä pahanteoksi. Koira on ollut tuhma – onhan siis oikeudenmukaista sulkea se ”miettimään tekosiaan”? Moni koira istuu häkissä omistajan työpäivien tai muissa harrastuksissa viettämän ajan. Yleensä näin käy siksi, että omistaja on laiminlyönyt velvollisuutensa opettaa koira odottamaan ja olemaan yksin. Onhan niin paljon helpompaa vain sulkea koira häkkiin. Oikein käytettynä häkki tarjoaa monia yhteiselämää helpottavia etuja.

Oikea käyttö edellyttää, että koira totutetaan häkkiin ilman pakkoa. Koiraa ei liioin pidetä suljetussa häkissä tuntikausia eikä sitä suljeta häkkiin ”rangaistukseksi”.

Kertasijoitus

Hyvä häkki on kokoontaitettava. Oikein hyvässä mallissa on ovi sekä sivulla että päädyssä. Lisäovi monipuolistaa suuresti häkin sijoitusmahdollisuuksia vallitsevien olojen mukaan. Se tietysti myös lisää tuotteen ostohintaa.

Litteänä ”pakettina” häkki ei vie kohtuuttomasti tilaa autossa muun tavaran joukossa. Kookkaiden koirien häkit tosin ovat pinta-alaltaan laajoja ja painoakin niissä riittää. Pikkuautossa sellaisen joutuu jo kuljettamaan tavaratelineellä, jotta koiralle jää tilaa.

Hyvälaatuinen häkki kestää useita koirasukupolvia. Näin tarkastellen se ei ole kustannuksena kohtuuton. Käytettyjä, edullisia häkkejä on myös myynnissä usein – ja tarpeettomaksi käyneestä varusteesta pääsee myös tuota pikaa eroon harrastuspiireissä ilmoitellen.

Heti pentuna

Totutus häkkiin käy helpoiten pikkupentuaikana. Aikuinen koira totutetaan häkkiin aivan samoin kuin pentukin. Siihen vain voi mennä enemmän aikaa.

Häkin ovi on opetteluvaiheessa auki. Koiraa voi kehaista aina, kun se vain sattuu vilkaisemaankin häkkiä kohti ja palkita sen pienellä makupalalla. Uskaltautuminen häkin ovelle tuottaa jo superkehut ja herkkupalan. Käväisy häkissä samoin.

Älä ”pakkohoukuttele” puhein, makupaloin tai leluilla pentua häkkiin – äläkä ainakaan koiran sinne saatuasi sulje sitä sinne.

Tue koiran oma-aloitteista toimintaa kehuen ja herkkupaloilla. Tehokkainta on, kun se itse vapaaehtoisesti omaksuu ajatuksen häkistä oikein mukavana soppena, jonne meneminen aina tuottaa kivoja yllätyksiä.

Totuta vähän kerrallaan

Voit alkaa pitää luukkua kiinni lyhyitä toveja, kun pentu on selkeästi hyväksynyt häkin lekottelupaikakseen. Anna pennulle porkkana tai puruluu nakerreltavaksi tai muu sopiva viihdyke ajankuluksi.

Vähitellen alat pidentää aikaa, jonka pentu viettää häkissä. Voit myös alkaa välillä pistäytyä toisessa huoneessa.

Kunnon lenkin tai leikkien jälkeen häkissä on hyvä unilelun tai puruluun kanssa rauhoittua päiväunille. Häkin päälle levitetty viltti tekee tilasta luolamaisen pesän, jossa pentu tuntee olonsa mukavan turvalliseksi.

Hyvä hetki pistää pentu häkkiin on myös silloin, kun sen käytös kertoo, että se on oikein väsynyt. Monilla vilkkailla pennuilla tämä ilmenee ikävänä räyhäämisenä.

Ylikierroksilla käyvä pikku ärripurri yleensä sammahtaa hetken kiukuttelun jälkeen pesäänsä kuin kuka tahansa pikkulapsi. Voit istuskella häkin lähellä ja kääntää rauhallisesti koiran takaisin petilleen joka kerran kun se yrittää tulla ulos.

Siivosti ulos

Opeta, että avaat häkin suljetun oven vasta, kun koira odottaa rauhallisesti. Se saa tulla ulos luvalla, ei rynnätä läpi käsien.

Tämän pentu oppii, kun otat kätesi säpiltä pois, heti, kun se alkaa reuhata. Kätesi lähestyy lukkoa vain, kun pentu pysyy kiltisti aloillaan. Sinun ei tarvitse puhua yhtään mitään. Elekielesi riittää.

Toiminta katkeaa, kun koira ei tee toivotulla tavalla. Toiminta jatkuu, kun koira malttaa mielensä. Muista aina myös kehaista maltillisesti ulos tassuttelevaa karvakuonoa.

Opeta pikkupennulle rauhallista ovesta ulos tulemista vain, kun varmasti tiedät, että sen ei ole kauhea hätä. Öiseen aikaan, herätessäsi surkeaan vikinään, ei ole sopiva ajankohta alkaa kuluttaa minuutteja tällaiseen. Luukku auki, koira tarpeille ja sitten rauhallisesti takaisin nukkumaan.

Mukavimmin yöt sujuvat, jos nukkumahäkkiä ympäröi sopivasti rajattu tila, jossa on sanomalehtialusta öistä tarvetta ajatellen. Koira ei tällöin joudu sotkemaan häkkiä, jonka ovi oikeaoppisesti on koko ajan auki.

Apuna siisteyskasvatuksessa

Koirat eivät pentunakaan mielellään tee tarpeitaan nukkumatilaansa. Yönsä suljetussa häkissä nukkuva pentu oppii yleensä varsin nopeasti ääntelemään merkiksi, että sen on hätä. Omistajan on tietysti syytä nukkua niin lähellä, että jo pienikin vikinä havahduttaa.

Siisteyskasvatuksen kestäessä kannattaa myös varata riittävän monta vaihtoalustaa häkkiä varten. Ihmisen uni voi satunnaisesti olla liian sikeää. Jokainen pentu ei liioin heti opi pyytämään ulos.

Pentua ei tietenkään koskaan toruta siitä, että sille sattuu vahinkoja. Sotkut vain kääritään tyynesti pois odottamaan aamua ja levitetään tilalle puhdas alusta. Aikaa myöten koira kyllä oppii hallitsemaan ruumiintoimintonsa riittävän pitkään.

Sisäsiisteyden ja ulos pyytämisen oppinutta koiraa ei tietenkään enää pidetä öitä suljetussa häkissä. Yleensä se kömpii petiluolaansa illalla ihan itse ja tulee herättämään omistajan vain, jos sen on päästävä ulos poikkeavaan aikaan.

Matkoilla mainio

Paljon koiran kanssa liikkuvalle koiran oma ”matkayksiö” on kätevä apuväline. Tutussa häkissä, omien tavaroidensa keskellä koiralla on turvallinen olo.

Koiratapahtumissa häkki rajaa koiralle henkilökohtaisen, rauhallisen reviirin. Verkot estävät muita tunkeutumasta häiritsemään koiraa. Koiran taas on mahdoton päästä ryntäilemään ohikulkevien luo joko ystävällisyyttään tai aggressiivisuuttaan.

Hotelleissa, laivamatkalla tai kyläillessä tuttavien luona häkki varmistaa, että koira ei pääse tekemään mitään luvatonta, kun itse olet jonkin aikaa poissa, esimerkiksi syömässä.

Totutus häkkiin helpottaa myös, jos joudut yhtäkkiä esimerkiksi kuljettamaan koirasi johonkin lentoteitse. Lentokoneessahan koiran on matkustettava säädösten mukaisessa kuljetuskopassa.

Mahdollinen oleskelu eläinsairaalassakaan ei ole häkkiin koulutetulle koiralle yhtä stressaavaa kuin vapautensa rajoituksiin tottumattomalle.

Tarpeellinen autossa

Tukevin kiinnityksin autoon pysyvästi asennettu koirahäkki tai takaluukun aukon sulkeva verkko-ovi on monella tavoin käytännöllinen.

Erillinen irtohäkki palvelee siinä missä kiinteäkin – kunhan sen vain saa mahtumaan auton sisälle.

Autossa irtohäkki kannattaa kiinnittää esimerkiksi turvavöillä tukevasti. Onnettomuustilanteissa koira ei pääse paiskautumaan pitkälle.

Häkissä oleva koira ei estä pelastajien toimintaa – eikä koira pääse paniikissa ryntäämään teille tietymättömille auton ovia avattaessa.

Irtohäkissä olevan, vihaisen koiran todennäköisesti pystyy vieraskin henkilö ongelmatilanteissa siirtämään ulos autosta.

Kesäkuumilla häkki mahdollistaa auton ikkunoiden tai takaluukun pitämisen avoinna ja sen päälle, auringon puolelle on helppo levittää varjostava suojakangas.

Irti ollessaan moni hurtta autossa haukkuu ja pomppii edestakaisin. Matkakäytös rauhoittuu häkissä, ehkä vielä kankaalla näkösuojattuna, kun koira ei saa kiihokkeita ulkopuolelta.

Opeta häkkiin näin:

  • Aseta häkki sopivan rauhalliseen, mutta talossa keskeiseen paikkaan.

  • Älä käske koiraa menemään häkin luo tai häkkiin äläkä yritä sanallisesti tai viehein houkutella sitä sinne.

  • Kehu (naksutinkoulutuksessa naksauta) ja palkitse makupalalla koira, kun se vaikka vain katsookin häkkiin päin.

  • Askelkin häkkiä kohti saa sinut kehaisemaan (naksauttamaan) ja koira tulee luoksesi hakemaan makupalan.

  • Kehu (naksauta) koiran jokaista oma-aloitteista liikettä häkkiä kohti. Anna koiran aina tulla hakemaan sinulta kehusanaa (naksautusta) seuraava makupala.

  • Tee toistoja kerralla 10 – 15 pienen makupalan verran. Koiran meno häkin luo tai jopa pään työntäminen sen sisään aiheuttaa kehut (naksautuksen) ja jättipotin eli monta makupalaa kerralla. Voit sillä kertaa lopettaa harjoittelun siihen.

  • Lisää ohjesana (”oma paikka” tms.), kun koira harjoitustuokioissa jo suuntaa epäröimättä kulkunsa häkkiin.

  • Ala viivyttää kehua (naksausta) ja palkkaa, kun koira on sisällä häkissä. Aluksi vain muutama sekunti kerrallaan.

  • Koiran istahtaminen tai makuulle meno häkissä on ilman muuta jättipotin paikka.

  • Ala harjoitella oven sulkemista ja taas avaamista vasta, kun näet, että koira menee häkkiin mielellään ja tuntee selvästi siellä olonsa hyväksi.

  • Pidennä asteittain aikaa, jonka koira on häkissä suljetun oven takana. Ota aina väliin jokunen hyvin lyhytkestoinen oven takana olo. Kehu (naksauta), avaa ovi ja palkitse koira, kun se on häkissä mutinoitta.

  • Harjoittele muutama jakso päivittäin, niin saat koiran totutettua häkkiin keskimäärin parissa viikossa.

  • Jatka häkissä oleskelun harjoittelua vähitellen piteneviä aikoja.

  • Voit pistää pennun vaikka ensimmäisestä yöstään alkaen häkkiin yöksi. Nuku kuitenkin häkin vieressä tai välittömässä läheisyydessä, jotta pääset hätiin tarvittaessa ja pentu kuulee läheisyytesi totuttautuessaan omaan paikkaansa.